Kestävä Menestys
Kestävä menestys ei ole hetkellinen huippusuoritus tai yksittäinen onnistuminen. Se on kykyä tehdä tulosta pitkäjänteisesti, tavalla, joka ei uuvuta organisaatiota tai murenna sen elinvoimaa, vaan vahvistaa sen toimintakykyä myös tulevaisuudessa. Kestävä menestys rakentuu tasapainosta kahden voiman välillä: suorituskyvyn ja muutoskyvyn.
Suorituskyky syntyy, kun organisaatiolla on selkeä suunta ja yhteinen ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Kun ihmiset tuntevat roolinsa ja kantavat vastuunsa, syntyy fokusoitua toimintaa, jossa energia ei kulu epäselvyyksiin. Toimivat rakenteet ja prosessit tukevat arjen tekemistä, ja johtaminen auttaa pitämään katseen olennaisessa. Kun luottamus ja yhteistyö ovat kunnossa, ihmiset voivat suunnata kapasiteettinsa työhön, joka tuottaa tulosta.
Muutoskyky puolestaan rakentuu kyvystä oppia, mukautua ja ajatella uusiksi. Se näkyy haluna tarkastella omaa toimintaa kriittisesti, uskalluksena kokeilla ja kykynä nähdä muuttuvan ympäristön signaalit ennen kuin ne muuttuvat pakoksi. Muutoskykyä ruokkii psykologinen turvallisuus, jossa erilaiset näkemykset ja keskeneräiset ajatukset ovat sallittuja. Johtamisella on tässä ratkaiseva rooli: kun se on tulevaisuuteen katsovaa ja strategisesti herkkää, organisaation uusiutumiskyky on jatkuvaa eikä kriisilähtöistä.
Kestävä menestys ei siis ole vain hyvä suoritus tänään, vaan myös valmius onnistua huomenna. Se on organisaation kyky yhdistää tehokas toiminta ja dynaaminen uudistuminen tavalla, joka tekee menestyksestä paitsi mahdollisen, myös kestävän.
Johtajan kestävä menestys
Johtajan kestävä menestys ei tarkoita pelkästään nousujohteista uraa tai vaikuttavaa ansioluetteloa. Se tarkoittaa ennen kaikkea kykyä johtaa pitkäjänteisesti, vaikuttavasti ja eettisesti. Tavalla, joka vahvistaa sekä omaa toimintakykyä että organisaation kestävyyttä.
Kestävästi menestyvä johtaja osaa yhdistää tavoitteellisen suorituskyvyn ja strategisen uusiutumiskyvyn myös omassa johtamistyylissään. Hän kykenee tekemään vaikeitakin päätöksiä ja viemään asioita maaliin, mutta ei aja itseään eikä muita äärirajoille. Hän tunnistaa, milloin tarvitaan selkeyttä ja määrätietoisuutta – ja milloin herkkyyttä, kyseenalaistamista tai suunnan tarkistamista.
Tällainen johtaja on oppiva, ei valmis. Hän pysähtyy rekflektoimaan, uskaltaa tarkastella omaa vaikutustaan ja on valmis muuttamaan toimintatapaansa, kun ympäristö tai omat oivallukset sitä edellyttävät. Hänen johtamisensa perustuu sisäiseen selkeyteen, ei ulkoiseen kontrolliin. Siksi hän kestää painetta paremmin, tekee parempia päätöksiä ja luo ympärilleen tilaa, jossa muutkin voivat kasvaa.
Johtajan kestävä menestys syntyy lopulta siitä, että hän johtaa sekä suoritusta että muutosta, mutta ennen kaikkea itseään. Hän ei rakenna menestystä omien voimavarojensa kustannuksella, vaan ymmärtää, että oman ajattelun, energian ja arvopohjan ylläpitäminen on paitsi inhimillistä, myös liiketaloudellisesti järkevää.
Kestävästi menestyvä johtaja ei ole kaikkivoipa sankari, vaan strateginen ja inhimillinen vaikuttaja, joka pystyy sekä kantamaan vastuuta että uudistumaan. Omana itsenään, pitkällä aikavälillä.
